Kausi 2013, ainakin kisojen osalta, saatiin pakettiin uudistetulla Botniaringin radalla.
Kelit suosivat ja ratakin oli vähemmän pomppuinen kuin edeltäjänsä eli lähtökohdat oli kunnossa hyvälle viikonlopulle.
Torstaina ajoin pari kierrosta ajatuksena lähinnä rataan tutustuminen.
Perjantaina ajettiin viisi 15 min vetoa... kerrankin järkevästi jaettu autot luokittain. Ajoaikaa ehkä vähän normaalia vähemmän, mutta laadullisesti selvästi parempi vaihtoehto. Toivottavasti sama systeemi on käytössä tulevaisuudessakin. Hinta toki tuntui aika kovalta... 20€/15min.
Auton säätöihin ei koskettu oikeastaan ollenkaan. Jotain rengaspainejuttuja tehtiin, mutta muuten auto oli samoissa säädöissä kuin Pärnussa. Koitettiin keskittyä mahdollisten vikojen poistamiseen jotta päästäisiin maaliin ilman ongelmia.
Lauantaina ohjelma oli tiukahko, koska molemmat lähdöt oli ahdettu samalle päivälle.
Aika-ajossa en saanut oikein kunnon aikaa vapaiden kierrosten puutteen ja auton puskemisen takia. Paalu sentään tuli, mutta aika vaisulla ajalla.
Ekassa lähdössä semmoinen perus heikko lähtö ja putoaminen kolmosijalle. Vähän ajeluksi meni koko kisa. Jos joku järkevä ohituspaikka olisi tullut eteen niin olisin saattanut kokeilla, mutta tärkeintä oli varmaistaa pisteet mestaruutta ajatellen. Vähän vaisu fiilis jäi tosta kisasta, mutta valillä näinkin.
Toka lähtö oli parempi. Ekassa mutkassa olisi kilpakumppani voinut jättää vähän enemmän tilaa... selvittiin läpi kuitenkin.
Muutaman kierroksen piti ajella kakkospaikalla ja yrittää miettiä missä voisi kokeilla ohitusta. Nuorempi Inkiläinen alkoi painostaa takaa sen verran pahasti, että oli pakkoko kekeilla jotain vähän luovempaa tapaa ohitukselle ja tällä kertaa se onnistui. Samassa tilanteessa Inkiläinen pääsi kuittaamaan itsensä johtoon, mutta ainakin saatiin mutama ohitus aikaiseksi.
Loppukisassa oli Inkiläisen kanssa hyvää vääntöä. Vähän saisi kisat olla pidempia. Nyt meni kisaaminen omalta osalta vähän säheltämiseksi. Hirveitä riskejäkään ei viitsi näissä vauhdeissa ottaa ja muutenkin korjauskustannukset on kovia.
Saldona kaudesta jäi viisi voittoa + kakkos-, kolmos- ja nelosija. Taisin lähteä paalulta jokaiseen kisaan ja ajaa nopeimman kierroksen jokaisessa paitsi yhdessä lähdössä (vitonen puuttui yhessä lähdössä). Niin ja Formula Nelosten mestaruus tietenkin joka on se tärkein.
Kiitoksi kaikille kilpakumppaneille hauskoista viikonlopuista!
Kelit suosivat ja ratakin oli vähemmän pomppuinen kuin edeltäjänsä eli lähtökohdat oli kunnossa hyvälle viikonlopulle.
Torstaina ajoin pari kierrosta ajatuksena lähinnä rataan tutustuminen.
Perjantaina ajettiin viisi 15 min vetoa... kerrankin järkevästi jaettu autot luokittain. Ajoaikaa ehkä vähän normaalia vähemmän, mutta laadullisesti selvästi parempi vaihtoehto. Toivottavasti sama systeemi on käytössä tulevaisuudessakin. Hinta toki tuntui aika kovalta... 20€/15min.
Auton säätöihin ei koskettu oikeastaan ollenkaan. Jotain rengaspainejuttuja tehtiin, mutta muuten auto oli samoissa säädöissä kuin Pärnussa. Koitettiin keskittyä mahdollisten vikojen poistamiseen jotta päästäisiin maaliin ilman ongelmia.
Lauantaina ohjelma oli tiukahko, koska molemmat lähdöt oli ahdettu samalle päivälle.
Aika-ajossa en saanut oikein kunnon aikaa vapaiden kierrosten puutteen ja auton puskemisen takia. Paalu sentään tuli, mutta aika vaisulla ajalla.
Ekassa lähdössä semmoinen perus heikko lähtö ja putoaminen kolmosijalle. Vähän ajeluksi meni koko kisa. Jos joku järkevä ohituspaikka olisi tullut eteen niin olisin saattanut kokeilla, mutta tärkeintä oli varmaistaa pisteet mestaruutta ajatellen. Vähän vaisu fiilis jäi tosta kisasta, mutta valillä näinkin.
Toka lähtö oli parempi. Ekassa mutkassa olisi kilpakumppani voinut jättää vähän enemmän tilaa... selvittiin läpi kuitenkin.
Muutaman kierroksen piti ajella kakkospaikalla ja yrittää miettiä missä voisi kokeilla ohitusta. Nuorempi Inkiläinen alkoi painostaa takaa sen verran pahasti, että oli pakkoko kekeilla jotain vähän luovempaa tapaa ohitukselle ja tällä kertaa se onnistui. Samassa tilanteessa Inkiläinen pääsi kuittaamaan itsensä johtoon, mutta ainakin saatiin mutama ohitus aikaiseksi.
Loppukisassa oli Inkiläisen kanssa hyvää vääntöä. Vähän saisi kisat olla pidempia. Nyt meni kisaaminen omalta osalta vähän säheltämiseksi. Hirveitä riskejäkään ei viitsi näissä vauhdeissa ottaa ja muutenkin korjauskustannukset on kovia.
Saldona kaudesta jäi viisi voittoa + kakkos-, kolmos- ja nelosija. Taisin lähteä paalulta jokaiseen kisaan ja ajaa nopeimman kierroksen jokaisessa paitsi yhdessä lähdössä (vitonen puuttui yhessä lähdössä). Niin ja Formula Nelosten mestaruus tietenkin joka on se tärkein.
Kiitoksi kaikille kilpakumppaneille hauskoista viikonlopuista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti