Sain purettua R1:n vaimentimen viikonloppuna. Purkaminen oli odotettua vaikeampaa. Oletin, että sen saa osiksi poistamalla päätylaippojen niitit, mutta eihän se ihan niin helppoa ollut. Hopean väriset päädyt on vaan peitelevyt ja varsinaiset päätylaipat on niitten alla piilossa. Oikeat päädyt on hitsattu ulkovaippaan kiinni. Päädyin katkaisemaan molemmat päädyt irti rälläkällä. Vaimentimen kuori ja laipat on todella kovaa kamaa. En tiedä onko titaania niinkuin kuoren päällä lukee, mutta ainakin katkeaa jännän valkoisen kipinäsuihkun saattelemana. Oikeasti olisi riittänyt vaan toisen laipan rälläköinti, kun toisen puolen saa osittain purettua irroittamalla pari niittiä.Vaimentajan sisältä löytyi kaikkea kivaa. Tarkoitus olisi vähän yksinkertaistaa sisuskaluja ja kiinnittää laipat pelkästään niiteillä, jotta sen saa jatkossa helposti purettua.Uskon että vakiovaimentajan osista saa Locost-tyyliin kasattua toimivan vaimentajan enskauden kisoihin. Yhtä laippaa pitää ainakin vähän sorvata ja sitten pitää vielä keksiä sopivat villat sisään.
Uudesta moottorista sen verran, että myyjä myönsi mokansa ja hyvitti moottorin hinnan. Postikulujen hinnalla sain pitää koneen varaosiksi, joten ihan hyvä kompromissi.
Sain aloitettua uusien osien valmistuksen. Tein uudet öljynlauhduttimen adapterilaipat molemmille koneille.
Pitäisi olla vähän kevyemmät kuin syksyllä tehty prototyyppi . Pitää vielä tehdä uudet adapterin keskelle menevät kiinnityspultit.
Uudesta moottorista sen verran, että myyjä myönsi mokansa ja hyvitti moottorin hinnan. Postikulujen hinnalla sain pitää koneen varaosiksi, joten ihan hyvä kompromissi.
Sain aloitettua uusien osien valmistuksen. Tein uudet öljynlauhduttimen adapterilaipat molemmille koneille.
Pitäisi olla vähän kevyemmät kuin syksyllä tehty prototyyppi . Pitää vielä tehdä uudet adapterin keskelle menevät kiinnityspultit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti