701 moottorin asennus

 Aloittelin moottorin asennusta runkoon.

Aloitin irroittamalla vetorattaan ja korvaamalla sen vetolaipalla. Piti olla helppo homma... pyssykkö pultti aukia ja osa vaihtoon. Moottori tuntui kuitenkin olevan vapaalla vaikka kävin kaikki vaihteet läpi. Alkoi jo pelottamaan, että joku on rikki... ei ollenkaan puristuksia koneessa tai jotain.
Vika alkoi paikantumaan kytkimen suunnalta. Tuntui kuin yksi kytkinlevy puuttuisi koska pakka oli niin väljä. Äkkiä huoltomanuaali esille ja laskemaan levyjen määrää. 8 levyä löytyi samoin kuin kuvissa. Ei auttanut kuin purkaa kytkin ja katsoa missä vika.
Heti kun pääty oli irti tajusin, että se ei ollut oikeilla urilla ja sen takia ei päässyt painamaan kytkinpakkaa. Ilmeisesti kytkin on vedetty yli ja pääty on jäänyt kantamaan.
Seuraavaksi huomasin, että nokkaketjun kiristintä ei ole ollenkaan ja samoin kytkimen siirtimen vipu puuttuu. Täytyy lainata ne 732:n varakoneista tai laittaa hankintalistalle.

No...pienen ihmettelyn jälkeen pääsin itse asiaan. Ratas lähti kevyesti irti ja 732:n varakoneesta lainattu vetolaippa sopi hyvin rattaan tilalle.

 Sitten koneen paikkaa sovittamaan.

Kaasuttimet pitää mahtua konepellin alle ja se määrittelee aika pitkälle moottorin asennuspaikan. Laitoin moottorin hyvin pitkälle samaan paikkaan kuin edellisissä autoissani. Keulapala on aika tarkkaan minimikorkeudella (200mm), mutta pulpetti on hiukan korkeampi kuin esim. 732:ssa. Pulpetin korkeus on noin 280mm

.
Tein kiinnityskorvakkeet ylös vaihdelaatikon puolelle ja alas pakosarjan puolelle. Vielä pitää tehdä toiselle puolelle alakorvakkeet ja koneen päätyihin lisätuet. Ei ollut sopivia pultteja millä noita olisi päässyt sovittamaan.

Laitoin taka-akselin väliaikaisesti paikalleen, jotta pääsin sovittamaan kardaanin mittaa. Noin 200mm pitäisi ottaa jostain päästä pois. Tukilaakerille pitää kanssa löytää sopiva kohta.

 

 Puuttuvia osia on tullut tilailtua ja osa on jo tipahtanut postiluukkuun.

Alla uusi vaihteensiirrin.

701 rungon muutokset

Työ 701 projektin parissa jatkui välipäivinä.

Pari täyttä työpäivää rälläköin ja hitsasin ilman mitään suurempaa näkyvää muutosta. Runko on nyt sääntöjen mukainen. Kaikki väärät putket on poistettu ja korvattu uusilla. Kaikki pellit on myös poistettu ja tilalle tulee uutta tavaraa. Kaikki ylimääräiset kiinnityskorvakkeet on poistettu kanssa.

Kardaanitunnelin koko takaosa meni uusiksi. Etuosaan tuli myös vähän uutta putkea. Korotin samalla tunnelin takaosaa n.40mm varmuuden vuoksi. Toivotaan, että perä mahtuu liikkumaan. Peräksi tulee Fordin enkkuperä 3,89 välityksellä ja lukolla.



Etupään geometriassa oli pientä poikkeamaa. Taaimmaiset alakorvakkeet oli n. 4mm/puoli liian sisällä ja etukorvakkeet vastaavasti 4mm ulkona. Keskiarvoisesti siis sääntöjen mukaiset, mutta se ei ihan riitä.

Täytin vanhat reijät ja porasin uudet kohdilleen. Rungosta löytyi keskimerkki, joka auttoi mitoituksessa.

 Ennen

ja jälkeen

Iskari ja alavarsi paikoillaan. Iskarin korvakkeen paikka varmaankin vaihtuu vielä .

 Seuraavaksi vuorossa koneen pudottaminen keulalle.

701 takapelti

Aloittelin hitsattujen peltien ja muitten ylimääräisten roippeiden poistoa
Savotta jatkuu huomenna....

 

701 runko sisätiloissa

 Innostuin purkamaan 701:n kokonaan ja toin sen sisätiloihin.
Päivän ensimmäinen mukava yllätys tuli kun pudotin uuden Nokian näyttö edellä lattialle... Gorillalasi ei näköjään tykkää betonista :(

Mittailin etukorvakkeiden paikkoja vähän tarkemmin. Yläkorvakkeet on OK. Alakorvakkeet on yhteismitaltaan n. 7mm liian leveällä (kun mitataan auton leveyttä). Muuten alakorvakkeet olisi OK. Iskarin korvaketta voisi ehkä vähän nostaa. Täytyy vielä mittailla tukivarret tarkemmin, että voi arvioida iskarin oikean paikan. Korvakkeiden malli on sääntöjen mukainen.
 

 Jalkatilan etuseinässä on ylimääräiset diagonaalituet jotka täytyy poistaa. Kuskin puolen tulipelti on pulttikiinnityksellä ja paksua alumiinilevyä Paksuus n. 6mm eli todella tukeva, mutta silti kohtuu painoinen. Aion säilyttää sen ennallaan. Matkustajan tulipelti on terästä ja ihan siisti, mutta joudun varmaan poistamaan sen, että pääsen katkaisemaan sen ylimääräisen putken.

Kardaanitunnelin yksi alaputki on osittain 25mm putkea. Koko putki menee vaihtoon.
Kaasu ja jarrupolkimet on ihan toimivat. Jarrupolkimen kiinnitys pohjaan on aika rujon näköinen ja sitä pitää varmaan modifioida. Jarruissa on balance bar ja Girlingin pääsylinterit erillisellä säiliöllä. Pääsylinterit pitää käydä lapi koska auto on seissyt kauan. Uudet sylinterit löytyy hyllystä jos tarve vaihtaa. Jarruvaloille näytti olevan painekytkin takapiirissä. Käsijarrua ei ole eli se pitää lisätä.

Kytkinpolkimen meinaan poistaa ja tilalle tulee käsikytkin joko ratin taakse tai vaihdekeppiin.

 Pohjalevy on aika hurjan näköinen. Tekisi mieli säilyttää mahdollisemman paljon alkuperäistä, mutta voi olla, että joudun irroittamaan pohjalevyn ja kenties uusimaan sen.

Kardaanitunneli vaikuttaa aika matalata takaseinän kohdalta. Takaseinässä on muutenkin yksi ylimääräinen pystyputki, joka pitää poistaa. Samalla varmaan nostan tunnelin vaakaputkea vähän ylös. Tunnelin muoto pitää tarkastaa kun saan koneen ja kardaanin kiinni sovitusta varten. Kardaanille pitää lisätä suojat tunneliin.

Takakontista puuttuu ulkoreunan pyöreä putki ja pystyputket. Pari pientä 25mm putkea pitää siirtää. Panhardin korvake on OK, mutta sitä voisi vähän vahvistaa. Takakontissa on muutama ylimääräinen korvake jotka meinaan poistaa ja parissa putkein liitoskohdassa on ylimääräisiä tukilappuja jotka pitää siistiä sääntöjen mukaisiksi.

 Aika paljon on savottaa edessä näin ensisilmäyksellä

Jääkart

 Pari kuvaa jääkartista. Auto on ollut lopullista kasausta vaille valmis jo viime talvesta asti.
Nyt auto on nipussa ja odottaa testiajoa. Jäi bensaletkusta kiinni, että tänään ei päässyt kokeilemaan.

Laitan auton varmaan myyntiin, koska en ole loppujen lopuksi hirveän innostunut lähteä ajamaan karttia pakkasella. Kylmähän siinä tulee!

Lähettäjä MH Racing

Moottorina on Swissauton 250cc nelari. Tehoa on riittävästi (n.35 heppaa). Aika siisti peli tuli muutenkin. Uutta osaa tuli laitettua runsaasti... uudet katteet, vanteet, renkaat takanavat, rataskeskiö. Etupään tuenta on omaa tuotantoa ja samoin penkin raudat ja muut runkoon tehdy muokkaukset.
 

Lähettäjä MH Racing

Painopistettä/penkkiä on siirrettykovasti taakseppäin paremman vetopidon takia. Rattiputki on tooodella pitkä.

Lähettäjä MH Racing

Edessä on käsikäyttöiset jarrut. Etupään caster/camber ja auraus-säädöt onnistuu portaattomasti. Korkeuttakin pystyy muuttamaan aika helpolla.

Lähettäjä MH Racing

 

 

701 osiksi

 Aloitelin 701:n purkamista tänään. Kojetaulun kuori lähti helposti irti, kun otti pari ruuvia irti. Alta paljastui mittariston johdotus. Mittaristoa ei oikein pysty hyödyntämään koska kierroslukumittari ei ulotu R1:sen vaatimaan n. 12000 kierrokseen/min. Muutenkin pulpetti taitaa olla liian matala sääntöjen puolesta. Onneksi tuli tehtyä kesällä yksi ylimääräinen pulpetti varastoon.

 Otin taka-akselin irti, koska halusin nähdä millaiset osat perässä on. Lukko löytyi, mutta välityksen joutuu vaihtamaan. 4.44 välitys on liian tiheä Yamahan tekniikalle. Muuten akseli vaikuttaa ihan asialliselta. Vetarit on pitkillä pulteilla ja n. 20mm keskittävät levityspalat löytyy kanssa.

Linkkien korvat näyttäisi olevan n.146mm välillä eli ne pitäisi olla sääntöjen mukaiset. Edellisissä autoissa olen käyttänyt 110mm jakoa, mutta tuskin tuolla on mitään käytännön merkitystä.

Iskarin kiinnitykset taka-akseliin varmaan muutan samanlaiseksi kuin 721/732:ssa. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Panhardin kiinnitys on jo samalla idealla eli sitä ei tartte muuttaa.

 

 

Locost 701

Tuli hankittua uusia haastetita elämään. Hain eilen uuden locosti-projektin, josta olisi tarkoitus tehdä kisapeli jollekkin uudelle innokkaalle kuskille.

Kuvia autosta vuodelta 2004: http://www.locostfinland.com/hgr2004/index.htm

Kyseinen auto on suomen ensimmäinen Locost ja näinollen kantaa numeroa 701. Auto on tehty ennen kuin Locost luokalla oli teknisiä sääntöjä, joten sillä ei suoraan pääse ajamaan kisaa. Tarkoitus on käydä auto täysin läpi ja päivittää se nykyisten vaatimusten mukaiseksi.

Autoon tulee Yamaha R1:sen tekniikka eli hyvin pitkälti mennään samoilla linjoilla kuin 721:sen ja 732:n kanssa.

Alla pari kuvaa autosta

Locostin syyshuolto

Sain vihdoinkin tehtyä Locostiin puuttuvat alapallonivelen tapit. Auto on nyt taas pyörillään ja ajovalmis.
Ei ole oikein vaan kelit ja ratojen aukiolot osuneet kohdilleen, että olisi päässyt ajamaan.

Pohjalevy ja kylkipeltejä piti irrottaa, että saa öljyt vaihdettua. Pohjalevy on 6mm teräslevystä ja siten mukavan kevyt käsitellä. Maalit oli pohjassa vielä tallella eli viimeisen irroituskerran jälkeen auto ei ole pohjannut.
 

 
Otin samalla keulasta lisäpainot pois. 17kg yhteensä. Isompi 10kg limppu lähtee vain alakautta pois.



Nyt vaan uudet öljyt ja vedet sisään ja radalle...

 

Kausi 2012 päätökseen

 Kauden vimeiset kisat ajettiin Botniaringilla viime viikonloppuna.


Autoon oli taas vaihteeksi vaihdettu moottori ja vähän muitakin päivityksiä

Moottori oli käyty ajamassa sisään jo keskiviikkona Ahvenistolla, mutta sen perusteella ei pysytynyt pahemmin arvioida moottorin toimintaa. Keli oli huono ja muutenkin ajettiin hissukseen.

Päästiin jo torstaina illalla Ajamaan pari vetoa kuivassa kelissä. Auto tuntui ihan hyvältä ja moottorin kanssa ei mitään ongelmia. Perjantai aamuna päästiin vielä kokeilemaan vähän aikaa kuivalla ennen sateen alkamista.
Vähän päästiin jo säätämään alustaa ja ajatkin oli lupaavia. Harmi että ei ollut koko päivää kuivaa. Olisi ollut kiva jatkaa auton säätämistä. Auto oli aika puskeva kuivalla ja sateella taas ei ollut yhtään takapitoa.

Lauantaina päästiin ajamaan taas hyvissä olosuhteissa. Tehtiin vielä pieniä muutoksia autoon perjantain testien perusteella. Ajettavuus parani eli jotain tehtiin oikein vaikka arvailuksi menikin.

Aika-ajoista tuli paalu aika selvälläkin erolla muihin ja kisassakaan ei tarvinut hirveästi yrittää voiton eteen.

Sunnuntaina harjoituksissa palattiin taas kauden normaalille tasolle. Ilmeisesti perävälitys hajosi ja kausi loppui siihen. Harmi homma, koska autolla oli vihdoinkin kiva ajaa.

Kisan jälkeen tuli vertailtua kesän ja syksyn dataa ja sen mukaan pitkällä suoralla loppunopeus parani aika tarkkaan 10 km/h vaikka kesällä mutkan ulostulonopeudet oli paremmat. Eroa kierrosaikaan tuli pelkästään tolla yhdellä suoralla 0,5 sekuntia. Jännä, että persuntumalla moottoreissa ei pahemmin eroa huomaa... ainakaan kun on yksin radalla.

Moottorin vaihto käynnissä... alkaa olemaan aika tuttua hommaa.

Sadekelin vanteille annettiin vähän uuttä väritystä.

Vinssi peräkärryyn. Helpottaa lastaamista huomattavasti ja langaton kaukosäädin on kätevä.

Osui Taunuksen olka-akselit kohdalle surffatessa nettiä. On varalla jos vaikka joskus vielä innostuu tekemään uutta Locostia.

HRG 2012

Historic Grand Race 2012 ajettiin viime viikonloppuna Ahveniston moottoriradalla. Valmistautuminen kisaan meni vähän penkin alle. Testikierrokset jäivät aika vähäisiksi moottoriongelmien takia ja sama linja jatkui kisaviikonloppunakin.
Moottorin öljynpaineet on olleet todella alhaisia eikä mitään ratkaisua ongelmaan ole vielä löytynyt.
Perjantaina olisi päässyt ajamaan ihan kivasti kierroksia, mutta moottorin takia ei uskallettu ajaa kuin pari kierrosta.
Lauantain lämmittelyssä pääsin pari kierrosta ennen kuin veden lämmöt nousivat todella korkeiksi. Tilanne vaikutti ihan samalta kuin aikaisemmin keväällä kun kansipahvi hajosi ja vedet tulivat pihalle.
Pienen pähkäilyn jälkeen päätimme hankkia uuden kansipahvin ja vaihtaa sen kilpailuun.
Melkein ehdittiin saada korjaus tehtyä valmiiksi aika-ajoihin. Ilman sytytysmerkin arpomista homma olisi ehkä onnistunut.
No kisaan lähdettiin ilman aika-ajo tulosta eli joukon hänniltä. Heti lämmittelykierroksella huomasin lämpöjen kohoavan todella nopeasti, joten päätin rullata auton varikolle.
Ajattelin viikonlopun olevan siinä, mutta päätin kuitenkin vilkaista katteiden alle ihan mielenkiinnosta. Melkein heti huomasin vesipumpun hihnan puuttuvan kokonaan. Ilmeisesti hihna oli katkennut jo aamun treeneissä ja pahvin vaihto oli ihan turha operaatio.
Uusi hihna löytyi varikolta (Isot kiitokset Rollelle!), joten oltiin varovasti optimistisia, että sunnuntaina päästäisiin lähtöruudukkoon asti.

Sunnuntaina satoi vettä, mutta se ei haitannut koska autolla pystyi ajamaan kisaa. Liikkeelle lähdettiin taas viimeisestä ruudusta. Lähtö onnistui ihan hyvin ja pystyin nousemaan heti pari sijaa. Pari tilannetta oli kun muutama edellä ajavaa spinnasivat liukkaalla radalla. Tuuri kävi että ei tullut kolaria.
Tuli ajettua ehkä turhankin varovaisesti, mutta parempin niin kuin keskeytys. Maaliin kolmantena ja taas yksi pokaali kotiin vietäväksi.

Muutama vesipumpun hihna varaosiksi.

Toinen moottori on nyt moottoriwelholla laitettavana. Ajatuksena olisi ajaa sillä kauden viimeinen viikonloppu Jurvassa. Jos vaikka saisi yhden ehjän viikonlopun kauden päätteeksi.

Formulan huoltoa

Kävin eilen sorvaamassa pari osaa. Sain vihdoinkin valmiiksi vanteiden mutterit. Muutamassa vanteessa on isompi keskireikä, joten oli pakko tehdä niihin sopivat mutterit. Mutterit oli hankalia tehdä koska aine on sen verran kovaa. varsinkin kierteen veto oli vaikeaa. Lautaset oli taas kiva tehdä työkalualumiinista.

Tein kanssa pari holkkia Locost ylätukivarsiin. Pitäisi tehdä sarja tukivarsia varaosiksi 721seen.

Pohjalevy oli saanut vähän iskuja Botniaringillä. Pohja oli suht OK kunnossa, mutta oikeaan etureunaan oli varmaankin kivi iskenyt aika pahan kuopan. Piti tehdä vain pikku hiilikuitupaikka ja sitten paikkamaalata korjattu kohta.
Ei se tietenkään ollut niin helppoa... spraymaalit ei ollut yhteensopia pohjalla olleen maalin kanssa ja lopulta jouduttiin hiomaan koko kylki ja hakemaan kunnon (kalliit) maalit kaupsata.
Lopputulos on kyllä siisti ja varmaan erottuu (toistaiseksi) muista pinnoista.

 

Vähän innostuin tekemään lasikuituhommia samalla kun paikkailin Formulan pohjalevyä.

Tein yhden Locostin pulpetin ja pari settiä etulokareita tulevaisuuden varalle.Yhdet lokarit on jo varattu myyntiin, mutta lopuille ei ole vielä löytynyt käyttöä.

Formula alkaisi olla kasausta vaille ajokuntoinen. Yritys on kova saada auto kasaan Ahvenistolle huomiseksi.

Veden lämpötila-antureita on nyt kiinni 2 kpl. Toinen on vanhalla paikalla kannessa ja toinen ylävesiletkussa.
Öljyn paineanturi pitäisi kalibroida mekaanisen mittarin avulla. Sopiva mittari ja liittimet on hankittu, mutta testaus on vielä tekemättä.

Kolmos sylinterin pakosarja oli murtunut aika pahasti. Onneksi tuli purettua imu- ja pakopuoli kokonaan irti... muuten ei välttämättä olisi vikaa huomattu. Toivottavasti paikattu putki kestää. Jossain vaiheessa varmaan pitäisi ehtiä tekemään uudet pakosarjat.

Kytkinsylinteriin sain hankittua uudet tiivisteet ja ne näyttäisi pelittävän hyvin. Ajossa tietenkin totuus selviää.

Aika paljon korjaushommia on joutunut tekemään Botniaringin jäljiltä. Mielummin olisi koittanut keksiä jotain uutta päivitystä kuin korjailla vanhoja juttuja, mutta niin se välillä menee.

Kausi 2012 puolivälissä

Kaksi kisaviikonloppua takana eli kausi on jo ehtinyt puoleen väliin. Odotettua hankalampaa on ollut. Tuntuu kun yhden ongelman ratkaisee niin tule pari uutta eteen. Tulosten puolelta ei ole mitään valittamista. Kolme pokaalia neljästä lähdöstä on ihan OK.

Kauden alku meni moottoriongelmien kanssa painiessa. Kemorassa sateella pystyi jotenkin pitämään puoliaan, mutta kuivalla kelillä kulku oli niin huonoa, että olisi tehnyt mieili lähteä kotiin.
Aika-ajoissa tuli paalupaikka jollain ihmeen konstilla. Keli oli aika huono sateen ja likaisen radan takia. Ekasta kisa ajettiin sateella ja lähdöstä tuli kakkos sija vaikka kerran onnistuin spinnaamaan komeasti 360 astetta. Tokaan lähtöön rata kuivui ja pystyin ainoastaan köröttelemään maaliin viidentenä.

Kemoran jälkeen vaihdettiin uusi kone ja keskityttiin kaasuttajan säätöihin. Kulkupuoli tuntuisi nyt paremmalta ja Botniaringilla pystyttiin jo ajamaan kilpaa muiden kanssa. Vielä on kovasti toitä edessä, mutta ainakin suunta on oikea.

Botniaringillä perjantain harjoitukset meni kadonneita öljynpaineita etsiessä. Koko ajan ajo tuntui paremmalta, mutta kunnolla ei pystytty keskittymään säätöjen etsimiseen. Kokeiltiin paria uutta osaakin autossa, mutta niidenkin testaaminen jäi tekemättä kunnolla.

Aika-ajoista tuli ihan kelvollinen kolmos ruutu. Ihan parasta en saanut autosta ja itsestäni irti, mutta en usko täydellisenkään suorituksen olleen riittävä eturiviin.
Ekan kisan lähdössä ykkösvaihde ei ollut mennyt kunnolla sisään ja sen takia jäin lähtöruudukkoon. Muuten ajo meni ihan kelvollisesti ja sain nostettua sijoituksen takaisin kolmoseksi.

Toisessa lähdässä samalainen alku kuin ensimmäisessä... syy vain toinen. Lämppärikieroksella kytkin alkoi temppuilemaan ja lähtöruudukossa kytkimestä hävisi kaikki paineet ja auto sammui koska vaihde oli sisällä. Sain onneksi auton uudelleen käyntiin ja jotenkin sohelsin auton liikkeelle ilman kytkintä.

Kisassa ajo sujui oikeastaan aika hyvin. Sai ajaa kunnolla kilpaa ja muutama kelvollinen ohituskin tuli tehtyä. Maalissa sijoitus taas kolmas.

Auto on taas vaihteeksi katkaistu keskeltä kahtia ja muutenkin purettu aika paljon osia huollon takia.
Kytkimestä oli mennyt molemmat o-renkaat sököksi. Ihme, että kytkin toimi näinkin pitkään... sen verran huonossa kunnossa tiivisteet oli. Huomenna täytyy alkaa metsästämään sopivia tiivisteitä. Samalla täytyy varmaan vaihtaa perän/vaihdelaatikon puoleinen stefa ja o-rengas.
Öljupumppukin vaihdettiin toisesta moottorista. Toivottavasti sillä saadaan paineet takaisin oikealle tasolle. Tarkoitus olisi kanssa kalibroida tiedonkeruun öljynpaineanturi vertaamalla sitä mekaanisen painemittarin lukemaan.
Veden lämpöjenkin kanssa on ollut ongelmaa. Vaikuttaisi, että lämpöanturi ei anna luotettavaa arvoa. Anturi menee vaihtoon ja paikkakin vaihtuu jonnekkin muualle.

Vähän suurempaa takapakkia

Viime keskiviikkona oltiin Ahvenistolla testaamassa. Lähinnä kokeiltiin uusia Kumhon renkaita ja yleistä harjoittelua.

Päivä päättyi moottorin ylikuumenemiseen. Auto ja moottori on nyt purettu ja kaikkea mukavaa yllätystä löytyi moottorin sisältä.
Kansi on oikaistavana ja uutta mäntää on tilailtu. Vielä on epävarmaan ehditäänkö saada auto valmiiksi Kemoran kisaa mennessä, mutta yritys on ainakin kova.

Pientä takapakkia

Tuli pari pientä ongelmaa eteen Formulaprojektissa. Öljypumpun ratas korkkasi hampaansa kesken säätöhommien. Pumpun ja apuakselin hampaat ei ilmeisesti olleet riittävän hyvin kytkeytyneet toisiinsa ja ratas pääsi pyörähtämään ympäri. Uusi osa on tilattu Pacelta englannista ja ongelma poistunee kun uusii rattaan pumppua siirtää vähän alemmaksi.

Toinen homma mitä ei en ollut aikasemmin huomannut on se, että parissa vanteessa on erikokoinen keskireikä. Navan puolella kaikki vanteet on samanlaisia, mutta osaan vanteisiin tarvitaan noin 10mm isompi kiinnitysmutterin alunen.

Kolmanneksi vielä onnistuin hävittämään yhden takatukivarren nivelen keskitysholkin. Kaksi oli pudonnut tukivarresta irti... toinen löytyi lattialta ja toinen taas ei. Niin se aina menee.

Pääsee taas siis sorvaileman osia.

It's alive...

Formulan moottori pärähti tänään käyntiin. Hyvä päivä.

Aika paljon on aikaa vietetty auton parissa. On tuntunut, että ei saa mitään aikaiseksi, muuta kai se hiljalleen etenee. Ollaan odoteltu vähän lämpimämiä kelejä moottorin asennukseen, mutta lopulta oli pakko antaa periksi ja alkaa hommiin pakkasilmalla. Runko on varastokontissa, joten lämpötila on se mitä sääilmoituksessa luvataan.


Ekaksi pultattiin moottori monokokkiin kiinni. Pari mutteria oli kadonnut jonnekkin... muuten ei ongelmia. Mutteritikin sai lainattua takajousituksesta.


 
Moottrin jatkokosi laitettiin kytkinkoppa ja sen adapteri kiinni. Adapteriin tulee starttimoottori kiinni ja sen kanssa oli pientä säätöä. Baltic moottorin lohkossa on enemmän tilaa eikä startti mahtunut sellaisenaan uuteen lohkoon. Rälläkällä onneksi sai hiottua toleranssit kohdilleen ja startti tuntuu sopivan ja toimivan.

Vaihdelaatikko meni paikoilleen ilman suurempia ongelmia. Uusi kytkinakseli meni vähän nihkeästi sisään, mutta muuten helppo homma. Pyörällinen nostopöytä toimi juuri niinkuin olin ajatellut. Hyvin onnistui vaihdelaatikon kiinnittäminen ilman apukäsiä.

Vanhat öljyletkut sopivat sellaisenaan uuteen moottoriin. Huohotinletku on uusi ja samoin myös paineanturi ja sen letku. Yksi vanha huohotinletkun pätkä oli tehty jostain vesipuolen letkusta ja kunto oli sen mukainen.

Vanhat vesiletkutkin pystyi hyödyntämään vaikka kannen vedenkierron ulostulo on ihan eri paikassa. Paria alumiiniputkea piti lyhentää ja yksi piti vaihtaa pidenpään... sopiva putki löytyi vanhasta pölyimurista!
Veden läpötila-anturille sorvasin uuden laipan kannen päähän.

Kaasuttimet on nyt eri puolella, kuin Baltic moottorissa. Imusarjat joutui tekmään uusiksi ja bensaletkua täytyy pidentää. Väliaikaninen bensaletku löytyi Locostista. Kaasuvaijerikin vaihtoi puolta.
Kaasuttimia on vähän käyty läpi. Imukurkut on vaihdettu ja pientä muuta huoltoa. Läpät palautuu paremmin nyt kun jouset on korjattu.

Sähköpuolella oli tarkoitus edetä maltillisesti, mutta lopulta päädyin repimään vanhan PI:n tiedonkeruun pois kokonaan. Samalla poistin myös vanhan kojetaulun ja tein tilalle hiilikuidusta uuden levyt kytkimille. Aikamoinen kasa johtoa lähti pois, mutta kohta tilalla on melkein samanlainen kasa uutta piuhaa.
Onneksi Aim:in järjestelmä on väylällinen, joten ohjaamon läpi ei varmaan mene kuin yksi uusi johto.

Kojetaulussa on nyt neljä kytkintä ja yksi painonappi. Ihan tarkkaa teitoa ei ole kytkimistä, mutta ilmeisesti yksi on virtakytkin, pari kytkintä bensapumpuille ja yksi takavalolle. Painike on sentää tiedossa ja se starttaa moottorin.
Tiedonkeruun näyttö tulee rattiin kiinni. Sitä on helpompi käyttää kun se ei ole ratin takana piilossa. Tiedonkeruun boksit täytyy piilottaa jonnekkin. Osa varmaankin mahtuu polvien alla olevaan lokeroon.

Polkimet tuli rakennettua aika pitkälle uusiksi. Yritin saada enemmän tilaa jarrulle ja kaasulle. Totuus selviää vasta testaamalla, mutta ne tuntuvat nyt vähän paremmilta kuin mitä ne oli syksyllä. Varmaan kymmenen kertaa irroitin polkimet ja tein pieniä muutoksia. Todella hankala homma säädellä mitään jalkatilassa olevaa. Saan toisen käden rungon sisään yhdestä aukosta... pois saaminen ei ole yhtä helppoa.

Kytkimelle vedin uuden letkun vanhan litistyneen tilalle.

Pohjan kulutuspalat on kaikki tehty uusiksi. Pitää varmaan jossain vaiheessa sijoittaa titaanilevyyn... nyt mennään pataraudalla.

Isä on tehnyt taakse camberin säätölevyjä. Säädöt oli tehty vaihtelevalla lajitelmalla prikkoja ja alumiininpalasia. Eteen pitäisi saada vielä muutama pala lisää.

Pohjalevy on maalattu ja tukitankoja on vähän paikkailtu. Pohja ei ole ihan priiman näköinen, mutta aika ei riitä parempaan. Moottorikate on paikattu ja odottaa viimeistelyä. Kaasuttajaa varten pitää tehdä vielä aukko.

No joo... takaisin moottorin ensikäynnistymiseen.
Ekaksi teidonkeruu ei mennyt millään päälle... auttoi kun tajusi laittaa virtapiuhan liittimen kiinni.
Ensiksi testasin öljyn paineanturin paineilmalla. Alipaineen merkkivalo sammui, mutta näytöllä arvo ei muuttunut. Kesti hetken ennekuin tajusin vaihtaa näytön tilan paineen mittaukselle.
Sitten laitoin anturin kiinni ja irroitin sytytystulpat.

Laitoin öljyt koneeseen ja yritin täyttää osan letkuista ja lauhduttimen.

Koitin startata mutta mitään ei tapahtunut. Outoa koska hipaisin starttinappulaa toissapäivänä ja silloin startti napsahti.  Kävin kaikki liittimet läpi ja mitään outoa ei löytynyt. Lopulta irroitin kojetaulun ja huomasin starttinappulan johdon katkenneen liitoksesta. Hyvä tuuri, että ei mennut poikki syksyllä kisoissa.

Tökkäsin johdon kiinni ja startti heräsi käyntiin. Pienen veivaamisen jälkeen öljynpäine alkoi nousta eli ilmeisesti öljypuoli ei ole ihan kokonaan tehty väärin.

Sitten kokeiltiin tuleeko kipinää. Ei tullut.
Vanhan tiedonkeruusysteemin jäljiltä oli pari sytyksen liitintä paljaana. Laitettiin ne oikosulkuun, mutta ei vaikutusta. Sitten otettiin kierrosluvun rajoittimen piuhat irti... ei mitään muutosta. Sitten vanha tummunut tulppa kiinni ja valot pois... ei näy kipunaa.
Lopulta kokeiltiin laitta bensapumppuja päälle ja sieltähän se kipinä löytyi. Näköjään pumppu ja sytkä on saman kytkimen takana. Myöskin ne pari vapaata johtoa piti olla oikosulussa, koska kipinää ei muuten tullut.

Sitten tulpat kiinni ja kone hörähti melkein heti käyntiin. Ryyppyä ei ole, mutta kaasua pumppaamalla annettiin vähän kakkua ja kone kävi ihan nätisti.

Aika yllättynyt olen, että sain arvottua jakajan niin lähelle oikein, että se lähti heti käyntiin. Koskaan ennen en ole virranjakajaan eläessäni koskenut, mutta näköjään niitä voi arpoa kohdilleen ihan maalais(kapunkilais)järjellä.

Huomanna pitäisi laittaa vedet sisään ja yrittää säätää ennakkoa kohdilleen. Sitten jatkuu auton kasaaminen, jotta se saadaan mahdollisemman nopeasti testikuntoon.

Kovasti on urakkaa jäljellä, mutta vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten,

American Car Show 2012

Locost #732 on huomenna lähdossä näytteille American Car Show 2012:n



Tervetuloa paikan päälle autoa ihmettelemään. Nähtävillä myös rakennusvaiheessa oleva Locost-auto.

American Car Show 2012